keskiviikko, 26. syyskuu 2018

Oppimistehtävä#1b

Oppimistehtävä#1b

Yritykset ovat huomanneet somen markkinavoiman. Monilla yrityksillä on omat nettisivut myös sosiaalisessa mediassa. Itse olen seurannut Facebookissa, Instgramissa sekä LinkedInissä eri yritysten sivustoja. Yritykset mainostavat siellä runsaasti. Jotkut julkistavat tutkimusten tuloksia, jotka auttavat somekäyttäjiä valitsemaan juuri heidän yrityksen/organisaation käyttötarkoituksiinsa. Lähes ilmainen tapa markkinoida yritystä/organisaatiota.

Koen, että Facebook on käyttötarkoitukseltaan yrityksille/organisaatioille parempi vaihtoehto kuin esim. Instagram. Facebookiin saa laitettua enemmän informaatiota. Sinne on helppo sijoittaa mainoksia, sekä käyttäjillä on helpompi kommentoida ko. asioista/aiheista. Facebookia käyttää kaikenikäiset. Sitä on totuttu käyttämään. 

Instagram tavoittaa vastaavasti enemmän nuoria käyttäjiä. Markkinonti ei ole siellä ehkä niin laajaa kuin Facessa. Koen, että Instagram ei ole niin helppo käyttää kuin Facebook. Sinne kommentointi on hieman erilaisempaa kuin Facebookiin, sekä mielestäni se on sekavampi kuin Facebook. Tämä on tietenkin minun mielipide. Toiset voivat kokea asiat juuri päinvastoin.

LinkedInin koen enemmänkin yrityksillä "rekrytointi" kanavaksi. Tämä kanava on mielestäni enemmän asiapitoista kuin kaksi muuta edellämainittua. Yritykset/organisaatiot tuovat tietoa heistä. Kertovat yrityksen/organisaation toiminnasta enemmän ja henkilöstöstään. Samoin missä he toimivat. LinkedInissä julkaistaan yritysten tutkimustuloksia. Hyödynnetään niiden tuloksia markkinoimalla tuotteita. Tuotteista kerrotaan enemmän ja seikkaperäisemmin. LinkedInissä voit hyvin saada uusia kontakteja esim. työmarkkinoilla. Yritykset informoivat auki olevista työpaikoista. 

Nämä kaikki kolme somekanavaa palvelevat kaiken ikäisiä. Yritykset/organisaatiot ovat huomanneet niiden voiman markkinoinissa. Tämän vuoksi monissa yrityksissä on panostettu markkinointiin ja erityisesti sosiaalisen median markkinointiin. Kustannuksia tulee, kun asiantuntija tekee esim. nettisivustot yrityksille/organisaatioille. Somemainonta tuo kuitenkin niin paljon positiivista tulosta yrityksille/organisaatioille, että siihen kannattaa panostaa. Somemainonta tavoittaa mielestäni paljon enemmän käyttäjiä kuin esim. sanomalehti-ilmoitus tai muu vastaava paperiversio. Ja uskallanpa väittää, että somemainos on halvempi kuin edellä mainittu sanomalehti-ilmoitus. 

Tämmöisiä ajatuksia tästä tehtävästä.

 

 

 

 

 

 

tiistai, 25. syyskuu 2018

Oppimistehtävä #3c

Oppimistehtävä #3c

Valitsimme aiheeksi ohjaus/neuvontakanavan. Se on tarkoitettu raskaana oleville ja synnyttäjille. Kanavan tarkoituksena on antaa ohjeita ja neuvoja ko. kohderyhmälle yleisellä tasolla. Näillä foorumeilla ei oteta kantaa kenenkään yksityisiin vaivoihin/oireisiin.

Kanaviksi valikoitui Facebook ja Instagram. Ajattelimme, että Fb on ehkä yleisin somekanava ja nuoremmat käyttävät enemmän Instagramia. Näilla kanavilla saadaan tavoitettua mahdollisimman laaja käyttäjäkunta. Näillä kanavilla tieto säilyy pitkään sosiaalisen media syötteessä. Sieltä voi hakea tietoa myöhemminkin ja ei tarvitse itse välttämättä kysyä mitään. Kyseisiin kanaviin on helppo liittää esim. videoita ja kuvia selventääkseen asioita.

Facebookissa aika monesti keskustellaan asioista. Siellä helposti saa vertaistukea muilta käyttäjiltä. Sivuston ylläpitäjä pitää asiat hyvällä tasolla sekä huolehtii, että asioista puhutaan todenmukaisesti. Keskustelijoiden on hyvä tietää, että kanava on julkinen. Se tarkoittaa, että muut käyttäjät näkevät profiilisi ja mahdollisesti tunnistavat käyttäjän. Tämäkin seikka kannustaa toiomimaan somessa asiallisesti.

Nämä kanavat ovat fiktiivisiä ja sieltä ei voi kysellä oikeista neuvoja. Ajatuksena tällaiset kanavat ovat hienoja tiedon lähteitä. On paljon ensisynnyttäjiä, joita askarruttaa monet asiat. He eivät välttämättä huomaa kysellä neuvolakäynnillä kaikkia asioita, kun siellä tulee jo niin paljon muutakin infoa. Synnyttäjillekin tulee monesti kysymyksiä eteen joita ei voi/hoksaa kysellä neuvolassa. Tällaisilta kanavilta ne on helppo kysellä tai lukea edellisten kommenteista.

Tällaiset kanavat on asiakaspalvelua synnytysosastolta parhaimmillaan. Asiantuntijat vastaavat kysymyksiin ja vastaukset eivät ole mitään "mututuntumaa" vaan faktoja. Se luo turvallisuudentunnetta synnyttäjille/raskaana oleville osastoa kohtaan. Kynnys madaltuu ja synnytysosastolle on helppo ja turvallinen mennä. Samalla osasto voi kehittää toimintaa palautteen kautta. Samoin neuvolat ym. yhteistyötahot voivat käydä katselemassa mistä foorumeilla puhutaan ja kehittää toimintaa kysymysten pohjalta.

Kyseiset foorumit voivat rahoittaa toimintaa esim. antamalla mainostilaa alantoimijoille. Samalla käyttäjät hyötyvät ns. täsmämainonnasta. Jokainen voittaa!

Tässäpä linkit kyseisiin foorumeihin sekä video youtubeen:

https://www.instagram.com/katilolinjoilla/

https://www.facebook.com/katilolinjoilla/

https://www.youtube.com/watch?v=2gEVbWsvbgo

tiistai, 11. syyskuu 2018

Oppimistehtävä#2c

Pelisäännöt Tietosuojamalli

Valitsin Tietosuojamallin tietosuojayhteisösivuston periaatteet. Käyttöehdot olivat kirjattu seikkaperäisemmin käyttöehtoihin. Periaatteet olivat minusta sinne kirjattu erittäin hyvin. Ensinäkin alussa kerrotaan, mitä varten sivusto on olemassa. Miten pystyt itse vaikuttamaan sivuston sisältöön, sekä mitä hyötyä sivustosta on. Sivuston pelisäännöt on kirjattu hienotunteisesti ja niitä pyydetään noudattamaan. Pelisäännöissä pyydetään ottamaan kantaa epäasiallisiin kommentteihin, jotta keskustelut voidaan pitää hyvällä ja sivistyneellä tasolla. Moderaattorit vastaavat sisällöstä, sekä toimivat auttajina ja neuvojina. Heillä on myös oikeudet poistaa keskusteluja/kommentteja sekä käyttäjätilejä. He eivät ole sivuston poliiseja ja siivoojia, kuten he sen sivustolla ilmoittavat.

Tietosuojamalli: https://yhteiso.tietosuojamalli.fi/t/usein-kysyttya-ohjeet/5

Eli käyttäjillä on myös vastuu keskustelun laadusta. Puhutaan paljon nettietiketistä. Jo alakoulusta lähtien opetetaan lapsille hyviä käyttäytymismalleja internettiin. Opastetaan ja neuvotaan miten käytännössä toimitaan. Joskus matkan varrella nämä kultaiset ohjeet unohtuvat. Tästä hyvänä esimerkkinä nettikiusaaminen. Kävin tutkimassa muutamia sivustoja jossa puhuttiin/avattiin nettietikettiä. Siellä oli hyvin seikkaperäisesti kerrottu käyttäytymissäännöt, varoiteltu internetissä piilevistä vaaroista. Vaikka näitä asioita käydään jo varhaisessa vaiheessa läpi, niin valitettavan paljon saamme lukea mediasta aiheeseen liittyvistä vääryyksistä ja epäkohdista. Poliisi tekee minkä resuisseillaan voi. Vanhempien pitäisi kiinnittää enemmän huomiota lasten internet-käyttäytymiseen ja ohjata/opastaa lapsiaan. Nuorisoon pitäisi yrittää vaikuttaa asenteiden kautta.

Tämmösiä ajatuksia tehtävän tiimoilta.

 

tiistai, 11. syyskuu 2018

Oppimistehtävä#2a

Tietosuojakysymykset

Nyt, kun olen suoritellut tätä sosiaalisen median kurssia, on tullut vastaan todella paljon asioita, joista en ole todellakaan ollut kartalla läheskään. Tästä tietosuojasta on ollut paljon puhetta mm. mediassa. Itselleni se tuli ensimmäisen kerran vastaan, kun olen taloyhtiömme hallituksessa mukana. Isännöinti hoitaa ja pitää reksiteriä taloyhtiöstämme. Silloin mietin, että onko tämä yksi tapa isännöitsijältä nyhtää lisää rahaa toimistoonsa. Jotkut ko. toimistot rahastavat kuukausittain GDPR:llä, koska se on ns. lakisääteinen.

Katsoin myös videon Tietosuojaa & Akvaarioelämää. Se oli todella mielenkiintoinen. Toinen katsantokanta oli sitä mieltä, että mitä enemmän annat itsestäsi tietoa, sitä vähemmän on salattavaa ja parjaajat pysyvät poissa. Taas vastaavasti yksityisyyttä suojaamalla tehokkaasti säästyt asioidesi retostelulta. Kumpi parempi, siihen ei taida tietää kukaan oikeaa vastausta. Itselläni maalaisjärki tykyttää, että suojaa tietosi. Ei siitä ainakaan haittaa ole.

Videossa käytiin myös läpi erilaisia käyttäjiä esim. lapset, vanhukset. Osaavatko he suojata tietonsa, niin hyvin, että he ovat “hyökkäyksiltä” suojassa. Uskallan epäillä, että monet ovat luovuttaneet ko. henkilöryhmistä omat tiedot tietämättään mm. mainostajille ja ylipäätään kolmansille osapuolille. Tähänkin edellä mainitussa videossa nähtiin positiivinen kanta. Saadaan ns. täsmämainontaa ja säästetään aikaa, kun ei tarvitse itse kaikkia mahdollisia yrityksiä alkaa etsimään. Ne vain tupsahtavat silmillesi ja sieltä sitten kerätään kermat päältä. Toisaalta kuulostaa helpolta ja aikaa säästävältä varsinkin, jos olet kilpailuttamassa tiettyjä yrityksiä.

Tietosuojasta puhuttiin samaisessakin videossa, että missä menee rajapinta yksityisyyden ja julkisen tiedon välillä. Yksi hyvä esimerkki oli se, että kun otat kuvan julkisella paikalla. Paikka on julkinen, mutta siinä olleet henkilöt ovat yksityisiä henkilöitä. Onko silloin kuva julkinen ja voiko sen julkaista vaikkapa Facebookissa. Pitäisikö mennä kymmenien ihmisten puheille, jotka sattuvat kuvaan ja kysellä heiltä luvat julkaisuun. Tässäkin on se rajanvetokysymys, mikä on julkista ja mikä on yksityistä. Uskallan epäillä tässäkin, että mielipiteitä on niin monta kuin on vastaajaakin puolesta ja vastaan.

Videolla puolustettiin mm. Facebookia. Se on nykyaikainen ”kyläyhteisö”. Tosin sillä erotuksella, että siellä, et voi olla fyysisesti tekemisissä ihmisten kanssa. Siellä on helppo toisaalta parjata muita, kun et ole kasvotusten. Toki siellä voi olla pitkästä aikaa yhteydessä sellaiseen henkilöön, jonka kanssa et ole vuosiin nähnyt ja asut mahdollisesti kaukana hänestä. Kolikolla on aina kaksi puolta.

Tällaisia ajatuksia yhden oppimistehtävän tiimoilta tuli mieleen.

tiistai, 11. syyskuu 2018

Oppimistehtävä#2b

Digitaalinen identiteetti

Digitaalinen identiteetti muodostuu pitkälti siitä, millaista tietoa sinusta on löydettävissä internetissä ja millainen kuva sinusta muodostuu verkosta löytyvän tiedon avulla. Erilaisilla tutkimuksilla on voitu todeta, että ihmisillä on hyvin vähän tietoa siitä, mihin kaikkeen heidän tiedot ovat päätyneet. Monet olisivatkin halukkaita poistamaan tietojaan, jos se olisi helposti tehtävissä.

Digitaalista identiteettiä voit suojella omilla toimilla. Päätät ensinnäkin mikä on yksityistä ja mikä on julkista tietoa esim. poliittinen kanta, uskonto, ym. Nämä voivat jossain vaiheessa elämää vaikuttaa vaikkapa työn saantiin. Kuvat, joita käytät ja julkaiset voivat myös antaa sinusta väärän kuvan vaikkapa nyt sille tulevalle työnantajalle. Eli harkitse mitä kuvia julkaiset. Erilaisissa sosiaalisissa medioissa voit käydä omat yksityisyyden asetukset läpi ja muokata niitä itsellesi sopiviksi. On hyvä seurata säännöllisesti omaa ”digitaalista jalanjälkeä”. Poistaa väärät ja kielteiset tiedot, jos sellaisia on ilmaantunut. Turhat profiilit kannattaa poistaa, jos et enää käytä niitä. Kannattaa muistaa myös se, että sinut on voitu linkittää jonkun ihmisen kautta sosiaaliseen mediaan ja tulet sieltä nähdyksi.

Sosiaaliturvatunnusta ei pidä missään mennä antamaan. Pitää varmistua, että annat sen ainoastaan luotettavalle/turvalliselle organisaatiolle, jossa huolehditaan parhaalla mahdollisella tavalla tietosuojasta esim. terveysasemat, pankki. Samoin pankkitunnukset on syytä pitää suojattuna. Erityisesti, jos teet ostoksia internetin kautta. Varmistu ennen maksutapahtumaa myyjän luotettavuudesta! Luovuttamalla oman sosiaaliturva- ja pankkitunnukset voit huomata myöhemmin, että olet menettänyt rahat tililtäsi ja sinua odottaa lisäksi iso lasku jostain paikasta X!

Kävin katselemassa itsestäni tietoja mitä löytyy esim. googlaamalla. Löysin itseni Facebookista, LinkedInistä sekä Instagramista. Löytyipä sieltä yksi pikku lehtiartikkeli, joka oli tehty muutama vuosi sitten Kalevan Kale liitteeseen. Liittyessäni erilaisiin sosiaalisiin medioihin, olen pyrkinyt minimoimaan tietoni. Hyvin avartavaa tällainen "salapoliisi" työ itsestäni. Taas yksi kurssitehtävä, josta on todella hyötyä tässä internetin ihmeellisessä maailmassa!